J. Sakari Hankamäki

Filosofian tohtori, filosofi
   Etusivu            Tieto ja merkitys
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

TIETO JA MERKITYS

 
Filosofian lähtökohtana pidetään kysymystä, mitä olevaisesta voidaan tietää. Tätä ajattelun aluetta on kutsuttu Aristoteleen ajoista asti metafysiikaksi, ja sen nykyaikaisia tarkastelutapoja sanotaan tieto-opiksi.
 
Tietoteorian alueella edustan näkemystä, että jako kokemukseen ja tietoon on ideologinen. Tiede, joka pyrkii tietoon vain käsitteellisin keinoin, on pohjimmiltaan kartesiolaisen ja kristillisen ideologian leimaamaa. Itse luenkin ’merkityksen’ alaan myös ei-käsitteelliset ja esikäsitteelliset merkitykset, jotka syntyvät kokemuksellisesti. Ollakseen merkityksellistä tiedon ei tarvitse olla pelkästään käsitteellistä.
 
Ihmisen on oltava maailmassa ennen kuin hän voi pyrkiä käsitteelliseen tietoon siitä. Eksistenssimme eli olemassaolomme muodostaa lähtökohdan tiedon tavoittelulle ja tieteelle, haluammepa tai emme. Ihmisen olemistapojen tarkastelun tulisi siis edeltää tiedonhankinnan kysymyksiä. Olen hahmotellut ihmisen eksistenssifilosofista lähestymisotetta teoksissani Minän rakentuminen ihmistieteissä (1994) ja Minä (1995) sekä useissa myöhemmissä kirjoissani.
 
Vaikka merkitysten oppimisen ja symbolifunktion toteutumisyhteys onkin väistämättä kokemuksellinen, merkitysten syntymistä ja ihmisen kielellistä kykyä ei voida selittää naturalistiselta eikä materialistiselta pohjalta, sillä kielen ja merkitysten alkuperä jää joka tapauksessa naturalistisen kuvailun ja selittämisen ulottumattomiin. Merkitykset sinänsä ovat transsendentteja, kuten Platonin ideat.
 
Kun ihmisten kokemukset ovat yhtäpitäviä, aivan niin kuin samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteisessä kokemusmaailmassa, merkityksetkin voidaan oppia yhtäpitäviksi. Tämän vuoksi homoseksuaalisessa ja homososiaalisessa kanssakäymisessä päästään lähimmäksi keskinäistä ymmärtämistä ja ideoiden oivaltamista sekä todellista filosofiaa.
 
Kartesiolais-kristillinen dualismi, joka erottaa kokemusmaailman ja transsendentit ideat toisistaan, on heteroseksuaalisen tiedekäsityksen ja ideologian ilmaus tieteessä. Sille läheiset tutkimusotteet, esimerkiksi analyyttinen systeemifilosofia ja kognitiotiede, toistavat kartesiolaista ongelmaa operoidessaan aistikokemuksen ja ajattelun erolla.
 
Suuri osa naturalistisesta ja analyyttisesta filosofiaperinteestä onkin peiteltyä heteroideologiaa. Vastustaessaan esimerkiksi platonista idealismia ne edustavat myös piilotajuista homovastaisuuden muotoa sekä torjuntaa, joka tähtää filosofien omien homoseksuaalisten yllykkeiden peittelyyn.
 
Sen sijaan ajattelu, jossa samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteinen kokemusmaailma tunnustetaan filosofian, tieteen ja taiteen tärkeimmäksi toteutumisyhteydeksi, myöntää homoseksuaalisuuden ja filosofian yhteyden. Tämä ohjaa samaa sukupuolta olevia ihmisiä tavoittelemaan filosofisia merkityksiä omista kokemuksellisesti yhteisistä lähtökohdistaan.
 
 
 
 
 
 


 
 
Copyright © Jukka Sakari Hankamäki